Tämä on toinen osa edelliseen blogiini opintojeni lopputyön yrityshaastattelujen antamista opeista ja tärkeimmistä havainnoista. Teemana tässä kirjoituksessa ovat työn merkityksellisyys ja yrityksen missio ja niiden vaikutus vastuullisuuden toteutumiseen. Lisäksi pohdin oikean liiketoimintamallin ja avoimuuden tärkeyttä, jotta vastuullisuus olisi uskottavaa.

Taustalla ovat haastatteluni Nesteen Johan Lunabban, Algolin Alexander Bargumin, Mirkan Stefan Sjöbergin, Heltin Timo Lapin, Mehiläisen Lasse Männistön, Metsä Groupin Hanna Kalliomäen ja Päivi Makkosen, Luonan Milja Saksin sekä Saalastin Timo Saalastin kanssa. Tässä blogissa esimerkkiä näyttävät Algol, Heltti, Mehiläinen ja Saalasti. 

Yrityksen tarkoitus ja työn merkityksellisyys

Asia, jota ei oikeastaan koskaan käsitellä yritysvastuun yhteydessä, on yrityksen tarkoitus ja työn merkityksellisyys. Minusta näillä on kuitenkin tärkeä rooli liiketoiminnan vastuullisuudessa. Yrityksen tarkoitus ja työn merkityksellisyys ovat ratkaisevia siksi, että ne vaikuttavat ihmisen motivaatioon ja haluun tehdä työnsä hyvin. Olen aiemmin puhunut arvojen roolista vastuullisen liiketoiminnan varmistajana (täällä ja täällä), mutta nyt siis lisään tähän vielä pari muuta tärkeää dimensiota.

Työn merkityksellisyys on minusta vastuullisen ja kestävän liiketoiminnan yksi perusedellytys, koska se parantaa tekemisen laatua, vähentää oikoteiden ottamista ja ohjaa siten kestävämpiin ratkaisuihin. Työn merkityksellisyys saa hyvää polttoainetta yrityksen tarkoituksesta tai missiosta, jos tarkoitus on sidottu ympäröivään yhteiskuntaan ja on yritystä itseään suurempi.

Onnistunut liiketoiminnan tarkoitus, yrityksen missio, on yksi tärkeä tekijä, kun halutaan ohjata kaikkia työntekijöitä samaan päämäärään. Se myös vähentää ihmisten vapautta ja omaa ajattelua syövää tiukkaa ohjaamista ja kontrollia. Yritystä suurempi tarkoitus synnyttä lisäksi positiivisen välittämisen kierteen yrityksessä, koska se lisää työn merkityksellisyyttä. Merkityksellinen työ koetaan tärkeäksi ja mielekkääksi. Tärkeästä asiasta välitetään. Välittäminen rakentaa vastuunkantoa, jolloin työ tehdään hyvin. Hyvin tehty työ kasvattaa positiivista vaikuttavuutta – syntyy hyviä tuloksia. Hyvät tulokset lisäävät merkityksellisyyden tunnetta, kun ihminen kokee saavansa jotain hienoa ja hyödyllistä aikaiseksi.

Välittämisen kierre

Työn merkityksellisyys on tärkeää motivaation kannalta, kuten tämä Harvard Business Reviewn artikkeli korostaa: ”motivation is less about employees doing great work and more about employees feeling great about their work”.

Tämä artikkeli kertoo tutkimustietoja siitä, miksi työn merkityksellisyys parantaa tekemistä: ”Employees who derive meaning from their work are more than three times as likely to stay with their organizations–the highest single impact of any other survey variable they tested. By this account, meaning trumps items related to learning and growth, connection to a company’s mission, and even work-life balance. And the employees who have meaning don’t just stick around longer. They also report 1.7 times higher job satisfaction, and are 1.4 times more engaged at work.

Video Daniel Pinkin kirjasta Drive kertoo paljon selkeää faktaa mm. yrityksen tarkoituksen ja työn merkityksellisyyden tärkeydestä. On aika helppo vetää johtopäätös, että erittäin moni organisaatio on ihan metsässä sekä työntekijöiden motivoinnissa että palkitsemisessa. Usein yrityksen missio on myös hukassa eikä se erotu muiden joukosta.

Mitä työn merkityksellisyys on?

Sen lisäksi, että työn merkityksellisyyden tärkeyttä liiketoiminnan menestyksessä aliarvioidaan, merkityksellisyys ymmärretään myös usein liian kapeasti.

Mutta sen voi myös tehdä toisin. Hienoa esimerkkiä näyttää Saalasti, joka on maailman johtavia biopolttoaineiden käsittelyyn tarkoitettujen laitteiden valmistajia. Lukekaapa Saalastin tapa toimia, joka löytyy täältä. Saalasti sanoo, että työn tarkoitus on oleellinen työhyvinvointiin vaikuttava asia. Heillä tämä on jopa määritelty kolmelle eri tasolle:

  1. Oikeudenmukainen vaihtokauppa (palkka vs työ)
  2. Osaamisen ja tekniikan kehittäminen maailmaan
  3. Saalastin vaikutus huomispäivän maailmaan ja kestävään kehitykseen

Ainakaan minä en ole aikaisemmin nähnyt näin hyvää analyysia työn merkityksellisyydestä. Se helpottaa varmasti johtamista ja työn organisointia, kun ymmärretään, että työ ei merkitse kaikille samaa asiaa, mutta kaikilla on kuitenkin selvä kuva siitä, että merkityksellisyys on tärkeää. Ja taidan olla oikeassa, kun arvaan, että tuossa ensimmäisessä ryhmässäkään ei ole ihmisiä, joille on yhdentekevää, onko töissä kivaa, miten työnantaja heitä kohtelee ja tehdäänkö hyödyllistä työtä.

Saalastilla uskotaan, että koska työ on nukkumisen lisäksi ihmisen suurin ajankäytön kohde, ihminen ei voi olla kokonaisena onnellinen, jos hän ei ole työssään onnellinen.

Saalastin tapa toimia sisältää muuten muutenkin paljon todella mielenkiintoista luettavaa ja monella yrityksellä olisi tästä paljon opittavaa. Saalasti kehottaa esimerkiksi työntekijöitään tutustumaan yllä mainittuun videoon Daniel Pinkin kirjasta. Itselleni oli hienoa nähdä, että Saalasti hakee inspiraatiota mm. Daniel Pinkin ajattelusta. Hänen filosofiansa on nimittäin vaikuttanut vahvasti omaan ajatteluuni jo vuodesta 2012, kun kuulin hänet Nordic Business Forumissa Jyväskylässä.

Kuulin muuten joku aika sitten yrityksestä, joka mittaa henkilöstön energiatasoa työpäivän päätteeksi. Mitä korkeampi tämä luku on sitä parempi. Tässä on minusta todella oivallettu se, että väsynyt työntekijä on suorastaan haitallinen yritykselle (toki työntekijälle itselleen ja yleisesti yhteiskunnalle) ja merkityksellinen työ ja hyvä työyhteisö antavat energiaa.

Jos yrityksessä on useampi työntekijä, joka vain odottaa työpäivän päättymistä, seuraavaa viikonloppua, tulevaa lomaa ja eläkeiän alkamista, on minusta johto epäonnistunut pahasti tehtävässään. Jos töissä ollaan pelkän palkan ja pakon takia ja elämän sisältö haetaan jostain muualta, haaskataan työntekijän resursseja. Mutta myös yritys kärsii tällaisen innostuksen puutteesta.

Tiesitkö muuten, että keskimäärin alle 20% työntekijöistä on innostunut työstään ja sitoutunut siihen? Mieti, miten tämä vaikuttaa työn tuottavuuteen, liiketoiminnan parantamiseen ja uusien ideoiden syntymiseen.

Oikea liiketoimintamalli ja avoimuus uskottavan vastuullisuuden avaimena

Liiketoimintamallin valinnalla vakuutat

Yrityksen liiketoimintamalli ei ole yhdentekevä vastuullisessa liiketoiminnassa. Vaikka yrityksellä olisi kuinka hieno ja vastuullinen tarkoitus ja arvotkin kohdallaan, pitää liiketoimintamallin tukea vastuullista tekemistä. Jos liiketoimintamalli on ristiriidassa mission ja arvojen kanssa, ei toiminnasta tosiasiassa tule ytimeltään vastuullista. On myös hyvin vaikea vakuuttaa muut siitä, että toiminta on vastuullista, jos jo liiketoimintamallista näkee, että yrityksen ja sen sidosryhmien intressit eivät ole linjassa.

Työterveyshuollon yritys Heltti on tästä paljon puhuva esimerkki. Se kasvaa lähes räjähdysmäisesti liiketoimintamallillaan, jossa Heltti hyötyy, kun asiakas on mahdollisimman terve. Heltin filosofia on johdettu kiinalaisen kylälääkärin toimintaperiaatteista. Jos Heltti olisi rakentanut mallin, joka perustuu perinteiseen suoriteperusteiseen laskutukseen, olisi ollut paljon vaikeampaa toteuttaa sen missio terveestä työntekijästä. Ongelmia olisi varmasti myös tullut Heltin tavoitteen kanssa (”vaikuttaa positiivisella tavalla 500 000 ihmisen hyvinvointiin vuoteen 2020 mennessä”).

Heltti on onnistunut saamaan hienon sijoittajajoukon taakseen. Nämä luvut kertovat hurjaa tarinaa sen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta: ”Heltti on uudella toimintamallillaan saanut aikaan seuraavia tuloksia: yritysten siirrettyä työterveytensä Helttiin työterveyteen on alettu olla 200 % enemmän yhteydessä (terveysongelmiin päästään nopeammin kiinni), digipalveluiden ansiosta fyysiset käynnit ovat vähentyneet 66 % (säästää työntekijän aikaa ja vaivaa sekä työnantajan rahaa) ja ennaltaehkäisevään työterveyteen käytetään Heltin toiminnasta 2/3, kun perinteisesti alalla sama luku käytetään sairauksien hoitoon.”

Sosiaali- ja terveyshuollon palveluja tuottavalla Mehiläisellä on melkein 300 kuntaa tai kuntayhtymää asiakkaana. Tällaisessa asiakaskentässä sekä asiakkaan vaatimukset että julkisuuden asettamat paineet korostavat vastuullista toimintaa. Epäilykset siitä, että sote-alan yritykset ovat vain ”riistämässä” veronmaksajien kassaa ovat syvällä. Silloin oikeanlaisen liiketoimintamallin valinta voi olla ainoa tapa todistaa, että yritys on samassa veneessä asiakkaan kanssa ja intressit ovat yhteiset.

Yhtenä mielenkiintoisena esimerkkinä voi mainita Tampereen Tesoma-hankkeen, johon Mehiläinen osallistuu. Tesoman aluetta kehitetään palveluiden ja kaupunkisuunnittelun älykkäänä kehitysympäristönä, jossa toteutetaan erilaisia alueellista hyvinvointia ja elinvoimaisuutta sekä asukkaiden, palvelunkäyttäjien, palveluntuottajien sekä muiden toimijoiden vuoropuhelua ja osallisuutta vahvistavia innovatiivisia kokeiluja. Tässä kokeillaan terveydenhuollossa uutta allianssimallia. Sopimusosapuolet jakavat riskit ja hyödyt sekä sitoutuvat yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, joista tärkeimpiä on alueen asukkaiden hyvinvoinnin lisääntyminen. Toiminnan vaikutuksia seurataan jatkuvasti, päätökset tehdään yhdessä ja tietoa jaetaan kaikkien osapuolten kesken. Myös asiakkaat ovat mukana palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa.

Avoimuus rakentaa luottamusta ja uskottavuutta

Arjen vastuullisuudessa korostuvat mielestäni avoimuus ja tiedon jakaminen. Tiedon panttaaminen johtaa toki jo siihen, ettei kaikilla ole oman toimintansa kannalta riittäviä tietoja. Mutta se estää myös tekemisen ja päätösten kriittisen arvioinnin, koska ilman tietoja sinua ei voi asettaa edesvastuuseen teoistasi, jolloin et ehkä tunne siitä yhtä suurta vastuuta. Toki on tärkeää myös, että asioita hoidetaan hyvin, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että toiminta on läpinäkyvää ja asioista kerrotaan oma-aloitteisesti. Jos asioista ei kerrota riittävästi, syntyy helposti epäilys, että jotain piilotellaan eikä päätös esimerkiksi kestä ulkopuolisen kriittistä arviointia. Tällainen mielikuva syntyy, vaikkei tekemisessä olisi mitään hämärää. Riittävä ja oma-aloitteinen tiedon jakaminen rakentaa liiketoiminnalle niin tärkeää luottamusta.

Toki vastuullisuusraportoinnissa, kuten muussakin raportoinnissa, tulee olla tarkkana, ettei tiedon keräämisestä ja mittaamisesta tule itsetarkoitusta. Mittareita tulee miettiä vahvasti oman toiminnan näkökulmasta ja niiden olennaisuus ja tarpeellisuus kannattaa punnita kunnolla. Taitavasti valitusta mittarista tulee moottori kehitykselle ja uudelle liiketoiminnalle.

Algol on suomalainen monialakonserni, jolla on kokemusta kansainvälisestä kaupasta jo yli sadan vuoden ajalta. Konsernin yhtiöt maahantuovat ja myyvät tuhansia eri tuotteita teollisuudelle ja terveydenhuoltosektorille. Algolilla on erittäin paljon mielenkiintoista tietoa ja mittareita kotisivuillaan ja se kertoo monipuolisesti jokaisesta vastuullisen liiketoiminnan osa-alueesta. Sanoisin, että tietoa jaetaan tämän kokoiselle yritykselle jopa poikkeuksellisen paljon.

Kannattaa muuten myös katsoa, miten Mehiläinen kertoo veroistaan kotisivuillaan. Tämähän on aihe, josta pääomasijoittajaomisteisia terveysalan yrityksiä kritisoidaan kovasti. Moni ei ole kuitenkaan tainnut perehtyä aiheeseen esim. tällaisen julkisesti saatavilla olevan tiedon perusteella, mutta esittävät kuitenkin vahvoja mielipiteitä siitä.

Kaipaatko lisätietoja?

Blogiin mahtuu vain rajallinen määrä näkökulmia ja ajatuksia. Ole siis mielellään yhteydessä, jos kaipaat lisätietoja tai haluat jutella esimerkiksi oman yrityksesi vastuullisuudesta. Yhteystiedot löytyvät täältä.

#yrityksen missio