Ota yhteyttä!
+358 40 525 0509 / Michaela
michaela.ramm-schmidt[at]whyco.fi

Näkyykö vastuullisuus viivan alla? – Haastattelussa mm. Raision toimitusjohtaja Jarmo Puputti – Osa 3

Olen taas saanut tavata monenlaisia mielenkiintoisia yrityksiä ja henkilöitä opintotyöni haastatteluissa. Olen keskustellut usean hallitusammattilaisen kanssa siitä, miksi vastuullisuus kuuluu hallituksen agendalle ja miten hallitus voi tukea yritystä hyödyntämään vastuullisuutta liiketoiminnassaan.

Lisäksi Ikean Tiina Suvanto, Kotipizzan Antti Isokangas, Varovan Pekka Laitinen ja Camilla Karhunen, Fiblonin Anne Ekberg, Nestlén Anu-Maaria Vaalama ja Ulla Luhtasela sekä Raision Jarmo Puputti ovat kertoneet, miksi he näkevät vastuullisen ja kestävän liiketoiminnan niin tärkeänä rakennettaessa yrityksen menestystä.

Pääomasijoittaja Intera Partnersin Juhani Laakson ja kirkon eläkerahaston Magdalena Lönnrothin kanssa olemme pohtineet mm., miten sijoittaja edistää vastuullisuutta järkevästi. Rakennusteollisuus ry:n Merja Vuoripuron kanssa kävin lisäksi ajatuksia herättävän keskustelun siitä, miten toimialajärjestö voi edistää vastuullisuutta omalla alallaan.

Jokaisella on oma hieno tarinansa ja näkökulmansa, mutta muutamat asiat nousevat selkeästi muiden ylitse. Haastatteluista kerron lisää projektityössäni, mutta päällimmäiset huomiot haluan jakaa teille jo tässä.

Koska arvoilla on arvoa?

Yritykset, jotka ovat onnistuneet mielestäni parhaiten vastuullisen liiketoiminnan rakentamisessa, ovat tehneet sen arvojen kautta. Yrityksen arvojen pitää heijastaa vastuullisen tekemisen tärkeyttä, oli käytetty sana mikä tahansa. Arvojen tulee myös olla eläviä ja niihin pitää kaikkien sitoutua kaikissa tilanteissa. Sitoutuminen arvoille haetaan siitä, että ne määritellään yhdessä kaikkien työntekijöiden kanssa. Silloin arvot ovat sisäisiä eivätkä kenenkään ulkoa tai ylhäältäpäin kurkusta alas työnnettyjä.

Arvojen pitää näkyä myös päätöksenteossa. Ikea on tehnyt tämän hienosti määritellessään demokraattisen suunnittelun” konseptin, joka sisältää yhtenä ehdottomana kriteerinä kestävän kehityksen. Tämä heijastaa onnistuneesti sitä, että Ikea pitää kestävää kehitystä prioriteettinaan.

Yrityksen ja johtajan henkisestä kypsyydestä kertoo se, että halu toimia vastuullisesti ei tule ulkoisesta paineesta vaan sisäisestä ymmärryksestä, että se on ainoa oikea tapa toimia ja se on aina ollut niin. Emme ole siis lisäämässä mitään uutta liiketoimintaan.  Esimerkiksi Kotipizzan toimitusjohtaja Tommi Tervanen kertoo, että heidän missionsa on tehdä maailmasta parempi paikka pizza kerrallaan, koska se on oikein. Kotipizzan arvoihin, missioon ja strategiaan voi tutustua esimerkiksi täällä.

Vastuullisuus on kovasti muodissa ja useimmat kyllä osaavat korostaa sen tärkeyttä, mutta aidosti vaikuttava vastuullisuus näkyy siinä, että vastuulliset arvot ovat liiketoimintaa ja sen päätöksentekoa ohjaavia eivätkä pelkkää sanahelinää seinillä. Se kuuluu hallitukselle, johdolle ja kaikille työntekijöille.

Arvoista kiinni pitäminen rakentaa luottamusta, joka muodostaa kaiken tekemisen perustan. Arvot ovat ikään kuin liikennevalot, jotka kertovat, miten kussakin tilanteessa tulisi toimia niin, että lopputulos on mahdollisimman hyvä, linjassa aikaisempien toimien kanssa ja yhteisesti hyväksytty. Silloin arvoilla on todellista arvoa, joka näkyy myös viivan alla.

Täältä voit halutessasi lukea lisää arvopohdintaa.

Missä liikkuu vastuullisen liiketoiminnan iso raha?

Monet lähestyvät vastuullisuutta pitkälti teknisenä harjoituksena, jossa yrityksen erilaiset funktiot “pistetään kuntoon” ja ryhdytään ehkä massiiviseen raportointiin. On toki erittäin tärkeää ja välttämätöntäkin, että yrityksen kaikki prosessit toimivat vastuullisesti. Ja raportointikin voi olla järkevää, kun se tehdään onnistuneesti ja liiketoimintaa hyödyttäen.

Mutta halutessasi kasvattaa vastuullisuuden vaikuttavuutta – myös tulokseen – vastuullisuudesta pitää osata tehdä liiketoimintaa. Monella alalla jopa yrityksen olemassaolo tulee olemaan riippuvainen siitä, miten tässä onnistutaan. Vastuullisuuden ja kestävyyden pitää näkyä vahvasti strategiassa ja on osattava muuttaa vanhoja pölyttyneitä liiketoimintamalleja.

Aikaansa edellä olevat yritykset ovat oivaltaneet, että tulevaisuuden menestykset tulevat yhä harvemmin volyymien maksimoinnista. He ovat ymmärtäneet, että asiakkaan, yrityksen ja yhteiskunnan lisäarvo syntyy siitä, että tehdään entistä pienemmillä resursseilla entistä fiksummin, ja hyödyntäen uusia liiketoimintamalleja. Silloin todellinen lisäarvo tulee jostain muusta kuin materiasta. Mikään muu ei ole enää mahdollista, koska ajamme itsemme täystuhoon, jos menestys perustuu vain uusien tavaroiden tuottamiseen mahdollisimman isoilla volyymeillä.

Esimerkiksi Raision toimitusjohtaja Jarmo Puputti toteaa yhtiön kotisivuilla onnistuneesti, että: ”elämme maailmassa, jossa pärjäämme tekemällä hyviä asioita. Eettisyys, ekologia ja ekonomia ovat hyvää bisnestä, joka turvaa meidän ja maapallon tulevaisuuden.” Raision missio onkin: ”Saving the planet and myself.”

Tulevaisuuden menestyjä ymmärtää, miten yrityksen ja asiakkaan etu kytketään yhteiskunnan etuun. Kuten Minna-Maari Harmaala kiteytti osuvasti keväällä, yritykset eivät jatkossa enää toimi B2B- tai B2C-markkinoilla, vaan B2S-markkinoilla (business-to-society). Näillä markkinoilla asiakkaastasi tulee kumppanisi isomman yhteiskunnallisen hyödyn edistämisessä, olipa kyse ilmastonmuutoksesta, hyvästä terveydestä ja ravinnosta, toimivasta kodista tai kestävistä lautasliinoista.

Se voi olla esimerkiksi sitä, että opetat asiakasta käyttämään tuotettasi fiksummin, jolloin sitä toki usein myös kuluu vähemmän. Mutta oivallat, miten itsekin hyödyt tästä. Esimerkiksi pieni porilainen yritys Fiblon tekee kovasti töitä sen eteen, että sen asiakkaat eivät haaskaisi lautasliinoja. Fiblon näkee hyötyvänsä tästä samalla, kun se säästää sekä asiakkaan rahaa että maailman niukkoja raaka-aineita.

Täältä saat lisää ajatuksia tulevaisuuden kestävään menestykseen.

Uudenlainen johtajuus vie yhteiskuntaa eteenpäin

Onnistuaksemme kestävän menestyksen rakentamisessa, meidän pitää myös muuttaa vakiintuneita johtamistapoja.

On siirryttävä numeroilla johtamisesta uusiin malleihin ja johtamisen pitää muuttua huomattavasti ihmislähtöisemmäksi ja vähemmän hierarkkiseksi. Viisas johtaja osaa myös keskustella eri sidosryhmien kanssa niin, että se edistää yhteistyötä vastakkainasettelujen sijaan. Yhteiskunnan ja ympäristön tarpeet on voitava sovittaa yhteen taloudellisten tavoitteiden kanssa. Tämä koskee sekä yritysten ylintä johtoa että sen hallitusta ja omistajia.

Harvard Business Reviewn artikkeli The Changing Role of Global Leaders havainnollistaa asiaa loistavasti: “it is essential for senior executives both to have a nuanced understanding of the major societal forces shaping our world, and to know where and how to respond for the good of their organization and for society as a whole”.

Jokaiselle jotakin mutta kukin tyylillään

Vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä löytyy teemoja kaikille yrityksille toimialasta riippumatta. Mutta aivan olennaista vastuullisuustyössä on ymmärtää, että kaikkia yrityksiä ei voi vetää saman mankelin läpi. Pitää miettiä erittäin tarkkaan, mikä on olennaista omassa yrityksessä. Yhtä tärkeää on miettiä, mitä vastuullisuus itselle tarkoittaa ja miten se kytketään liiketoimintaan.

Varova näyttää hyvää esimerkkiä siitä, miten vastuullisuudesta on tehty tärkeä arvo liiketoiminnassa heille sopivalla tavalla. Heillä vastuullisuus kiteytyy ehkä eniten lupausten pitämiseen ja luottamukseen.

Myös pääomasijoittaja Intera Partners lähestyy eri kokoisia ja erilaisia salkkuyhtiöitään hyvin yksilöllisesti myös kehitettäessä vastuullisuutta. He uskovat sen olevan paras tapa luoda lisäarvoa sekä sijoittajille että yhteiskunnalle.

Ohjaa aktiivisesti tekemään fiksuja valintoja

Usein kuuluu sanottavan, että kun asiakas ei ymmärrä tai sijoittaja ei kuitenkaan arvosta. Yritys voi kuitenkin vaikuttaa itse siihen, minkälaisia päätöksiä sen ympärillä tehdään. On lukuisia tapoja, joilla voit ottaa aktiivisen roolin kestävämmän maailman puolesta ja ohjata muitakin samalle polulle.

Katsokaa esimerkiksi, miten Nestlé on sisällyttänyt tuoreimpaan yritysvastuuraporttiinsainvestor benefits”. Näillä viesteillä Nestlé haluaa korostaa sijoittajille, että vastuullisuus on taloudellisesti kannattavaa myös heille.

Kirkon eläkerahasto on vastuullisen sijoittamisen edelläkävijä Suomessa ja se onkin tehnyt paljon töitä kestävämmän sijoitustoiminnan eteen. Eläkerahasto lisää aktiivisesti tietoisuutta vastuullisesta sijoittamisesta toimimalla avoimesti, jakamalla tietoa eri foorumeissa ja tekemällä yhteistyötä muiden sijoittajien kanssa.

Luottamus – onnistumisen elinehto

Viimeisenä, mutta tärkeimpänä haluan mainita luottamuksen. Se ei kovin usein esiinny yritysvastuusta puhuttaessa, mutta haastatteluissani sen mainitsee ne, jotka ovat ajattelussaan pisimmällä. Luottamuksen suuri merkitys on useimmille selvä, mutta kuinka moni sisäistää, miten sitä rakennetaan yritystoiminnassa ja mihin kaikkeen se vaikuttaa? Ja miten vastuullisuus liittyy luottamukseen?

Vastuullisuus on luottamuksen rakentamisen ytimessä, oikeastaan sen peruskivi. Vastuullisuus on viime kädessä välittämistä – halua toimia niin, ettei aiheuta muille vahinkoa, harmia tai haittaa. Sen osoittamista, että haluaa kaikkien voittavan. Osoittamalla välittämistä rakennat luottamusta. Ympärilläsi olevat ihmiset voivat luottaa siihen, että otat myös heidän intressinsä huomioon ja osoitat teoillasi olevasi muiden kanssa samassa veneessä. Näytät, että olet valmis tekemään uhrauksia ja näkemään vaivaa sen eteen, että asiat hoidetaan oikein ja hyvin – kaikkien kannalta.

Luottamuksella on iso arvo sekä yrityksen sisällä että sen ulkopuolella. Tuntuu kuitenkin siltä, että ei aina hahmoteta sen mittaamatonta yhteiskunnallista arvoa. Luottamus yrityksiä ja yritysjohtajia kohtaan vähenee koko ajan ja se vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin dramaattisesti.

Tämän näin myös toimiessani aikoinaan edunvalvojana Teknologiateollisuudessa. Lähes aina uuden sääntelyn perimmäisenä syynä on epäluottamus yrityksiä kohtaan. Yritykset eivät kuitenkaan usein ymmärrä tätä, vaan harmittelevat sitä, miten päättäjät eivät näe heidän hienoja tekojaan ja haukkuvat päättäjät huonoiksi. Ehkä pitäisi aloittaa siitä, että parannat ensiksi omaa toimintaasi ja osoitat teoilla, että sinuun voi luottaa?

Luottamus yritysten ja muun yhteiskunnan välillä on meille kaikille tärkeää, mutta sillä on myös valtava taloudellinen arvo. Yritykset ovat yhteiskunnan jäseniä rakennettaessa toimivaa yhteiskuntaa ja vietäessä maailmaa eteenpäin. Jos yrityksiin ei luoteta, niiden ei anneta osallistua paremman maailman rakentamiseen.

Haastattelut jatkuvat, joten lisää kirjoituksia on luvassa.

#yrityksen arvot

Jätä kommentti