Jo vuosia on kuhistu vastuullisen liiketoiminnan tärkeydestä. Yhä useampi sanoo yritysvastuun olevan kannattavan toiminnan ajuri ja yrityksen elinehto. Miksi sitten vastuullisuus ei näytä vieläkään aidosti nousseen hallituksissa merkityksellisten asioiden tasolle? Käytännössä yritysvastuu kutistuu usein kerran tai kaksi vuodessa pidettävään vastuullisuuskatsaukseen.

Kun ”oikeista” asioista päätetään, vastuullisuus jää herkästi irralliseen sivurooliin. Vastuullisuus loistaa usein myös poissaolollaan palkitsemisessa, eikä sitä sisällytetä strategiaan. Mistä tämä johtuu? 

Mitä päätetään sitä yritys on

Olen työssäni perehtynyt laajasti yritysten päätöksentekomekanismeihin ja istunut lukuisissa hallituksen kokouksissa. Liian harvoin tapaan yrityksiä, joissa vastuullisuus on kunnolla integroitu liiketoimintaan siten, että vastuullisuus asettaa raamit päätöksille. Jos vastuullisuus ei kuulu päätöksentekokriteereihin, on vaikea nähdä, miten yrityksen toiminta on viime kädessä aidosti vastuullista.

IKEAn demokraattisen suunnittelun konsepti on hyvä esimerkki siitä, miten vastuullisuus integroidaan päätöksentekoon. Konseptin mukaan jokaisen tuotteen pitää täyttää viisi ehdotonta kriteeriä, joista yksi on kestävyys. Lisäksi jokaisella tuotteella on sustainability scorecard, jossa tuotteen kestävyys pisteytetään. Kun tuotteen malli uudistuu, sen pitää saada edellistä mallia paremmat pisteet. Jos kriteerit eivät täyty, ei tuotetta valmisteta.

Varmistaakseen, että vastuullisuus todella vaikuttaa päätöksentekoon, se tulisi ensiksi sisällyttää strategiaan ja yrityksen tulisi määritellä, mitkä vastuullisuuden elementit ovat sen toiminnassa merkityksellisiä. Miten liiketoiminta vie maailmaa eteenpäin ja mkä on yrityksen ”purpose”? Tätä painottaa myös esim. BlackRockin Larry Fink taannoissessa palopuheessaan. Päätöksenteossa pitäisi aina miettiä, miten kukin päätös edistää näitä asioita. Esimerkiksi balanced scorecard on hyvä työkalu tähän.

Kuinka monessa hallituksessa on mietitty, mitä reunaehtoja vastuullisuus asettaa päätöksille? Ja pystyykö hallitus huolehtimaan vastuullisesta päätöksenteosta, jos sillä ei ole osaamista siitä, mitä yritysvastuu käytännön tasolla tarkoittaa?

FIBSin vuoden 2018 vastuullisuustutkimuksen mukaan vain noin 40 prosentissa hallituksia vähintään yksi hallituksen jäsen hallitsee yritysvastuukysymykset. FIBSin tutkimus painottuu suurempiin yrityksiin, joten todellinen luku on todennäköisesti huomattavasti alhaisempi. Osaamispuute näyttää ilmeiseltä.

Hallitusammattilainen Kirsi Sormunen toteaakin osuvasti, että ”on vielä pitkä matka kuljettavana ennen kuin vastuullisuuskysymykset sijoittuvat ylimmän johdon ja hallituksen agendalle siinä syvyydessä kuin olisi tarpeen”.

Vastuullisuus ei näy palkitsemisessa, eli sitä ei oikeasti ole olemassa

Jos vastuullisuus ei sisälly strategiaan eikä se ole päätöksentekokriteeri, se ei myöskään yleensä näy palkitsemisessa. Jos yritykselle tärkeät vastuullisuusnäkökulmat eivät sisälly palkitseminperusteisiin, niitä ei arjen tekemisessä ole olemassa. Jos esimerkiksi hankintajohtajan bonukset määräytyvät kustannussäästöistä, on turha odottaa, että yrityksen ostopäätöksissä painotettaisiin riittävästi kestävyyttä.

FIBSin tutkimuksen mukaan ylimmän johdon kannustin- ja palkitsemisjärjestelmissä vain noin 36 prosenttiin sisältyy vastuullisuusnäkökohtia. McKinsey kertoo, että vain yksi yritys kahdestatoista on tuonut kestävän kehityksen mittareita johdon palkitsemiseen.

Mandatum Life totesi juuri osuvasti, että palkitsemispolitiikka vailla vastuullisuusnäkökulmaa johtaa siihen, että käytännön työnteko ajelehtii ilman todellista yhteyttä johdon vastuullisuuspuheisiin.

Puuhastelu ei tuota tuloksia

Jos hallitus ei ole pohtinut, miten vastuullisuuden tulisi näkyä strategiassa, päätöksenteossa ja palkitsemisessa, jää vastuullisuus väkisinkin pelkäksi pintapuoliseksi puuhasteluksi.

Jos yritysvastuu on pelkkää puuhastelua, eivät myöskään vastuullisuuden myönteiset vaikutukset liiketoiminnalle toteudu. Väitän, että tämä on yksi tärkeimmistä syistä sille, että vastuullisuus ei vieläkään yleensä kuuluu yritysten ”kovien” asioiden ytimeen eikä siksi myöskään hallituksen isolle agendalle. Ylimmässä johdossa nähdään, ettei vastuullisuudesta ole riittävästi hyötyä, koska sen ei koskaan ole annettu vaikuttaa toimintaan.

Kuitenkin näyttöä vastuullisuuden myönteisistä vaikutuksista on jo vaikka kuinka paljon.

Lukuisat tutkimukset osoittavat yhteyden menestyvän liiketoiminnan ja vastuullisuuden välillä. Myös esimerkiksi Milttonin ja Nielsenin kuluttajatutkimukset näyttävät selvästi, että yhä useampi asiakas valitsee mieluummin vastuullisen tuotteen tai palvelun.

Erityisesti nuoremmat työntekijät äänestävät jaloillaan, jos yrityksen johtaminen ei edusta nykypäivää eikä ole vastuullista. Esimerkiksi Deloitten Millennial Survey osoittaa merkittävää laskua nuorten luottamuksessa yrityksiä kohtaan.

On myös monia lippulaivayrityksiä, jotka esimerkillään näyttävät, että vastuullisuus ohjaa liiketoimintaa menestykseen.

Esimerkiksi Unilever on kokonaan uudistanut toimintalogiikkansa ja kestävä kehitys on strategian ja liiketoiminnan keskiössä. Pääjohtaja Paul Polman puhuu jatkuvasti siitä, että yrityksillä on velvollisuus osallistua maailman pelastamiseen ja yrityksen jalanjälkeä on pienennettävä. Unilever on myös ymmärtänyt, että näin rakennetaan tulevaisuuden kestävästi menestyvää liiketoimintaa. Sen kestävä kehityksen brändit kasvavat 46 prosenttia nopeammin kuin muut brändit ja ne tuovat jo 70 prosenttia kasvusta.

Suomessa mm. Neste ja Finlayson näyttävät hienoa esimerkkiä vastuullisesti kannattavasta liiketoiminnasta.

Vastuullisuus on arvonluonnin ytimessä

Hallituksen tehtävänä on tukea yrityksen pitkäjänteistä menestystä ja siksi myös hallituksen tulee olla kiinnostunut toiminnan vastuullisuudesta. Se on aivan oleellista yrityksen arvon, tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien ja riskien kannalta.

Miten yritysvastuu muuttuu marginaaliasiasta liiketoiminnan keskiöön kuuluvaksi prioriteetiksi? Miten varmistetaan, että hallitus toimii eettisesti ja moraalisesti kestävällä tavalla sekä vastuullisesti, kuten DIF hiljattain linjasi?

Hallitusammattilaisten vinkkejä

Haastattelin viime vuoden lopussa noin 40 eri toimijaa vastuullisen liiketoiminnan kannattavuudesta. Joukossa oli myös hallitusammattilaisia, joiden kanssa keskustelin siitä, miksi ja miten hallituksen tulisi edistää vastuullisuutta.

Esimerkiksi vuorineuvos Jorma Eloranta totesi, että hallituksen toiminnassa tulee tarkastella sitä, miten vastuullisuuteen suhtaudutaan yrityksessä ja miten sitä johdetaan ja mitataan. Mittareiden pitää osoittaa, että kyse on oikeasta liiketoiminnasta ja tavoitteenasettelusta eikä viherpesusta. Eli tähdätäänkö todella siihen, että ympäristöä kuormitetaan vähemmän ja samalla yritys menestyy? Vain vastuullinen yritys voi pitkällä tähtäimellä olla menestyksellinen. Mutta yhtä tärkeää on pitää mielessä, että vain menestyvä yritys voi toimia pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Tämä vaatii tasapainoilua lyhyen- ja pitkäntähtäimen tavoitteiden välillä. Hallituksen tuleekin jatkuvasti kyseenalaistaa, onko tämä tasapaino kunnossa.

Hallitusammattilainen ja business coach Päivi Hautamäki muistutti, että vastuullisuus rakentaa uskottavuutta ja luotettavuutta, jota ilman nykypäivän yritys ei enää pärjää. Vastuullisuus tuo myös säästöä ja tehokkuutta. Hallitusammattilainen Aappo Kontu totesi, että hallituksen pitää olla kiinnostunut vastuullisuudesta, koska se on aivan perusasia yrityksen johtamisessa. Jos yrityksen johto ei ole herännyt vastuullisuuden asettamiin vaatimuksiin, on hallituksen tehtävä saada johto näkemään sen välttämättömyys.

Yrittäjä, hallitustyön asiantuntija ja johtamisen kehittäjä Tapio Aaltosen mukaan vastuullisuus kuuluu ilman muuta hallituksen agendalle, koska hallituksen tehtävä on katsoa, että yritys menestyy. Menestys ei tule vain numeroista, vaan se liittyy myös yrityksen henkiseen kypsyyteen ja kulttuuriin. Keinoina hän mainitsee esimerkiksi hallituksen ethics ombudsmanin tai eettisen valiokunnan. Hallituksessa pitäisi siis aina olla joku, jolle on annettu tämä erityistehtäväksi. Aaltonen pitää myös tärkeänä, että hallitus on kartalla siitä, mitä yrityksen arjessa tosiasiassa tapahtuu. Pitää olla kanavat, jotka mahdollistavat avoimen kommunikoinnin toimitusjohtajan lisäksi yrityksen muihinkin henkilöihin. Hallituksen diversiteetti on myös erittäin tärkeä, koska se takaa, että hallitus toimii luovasti, eettisesti ja monipuolisesti.

Näistä keskusteluistani voit lukea lisää tutkimuksestani.

Miten vastuullisuus nostetaan hallituksen agendalle?

Keskeistä on toki ensiksi huolehtia siitä, että hallituksessa on riittävä osaaminen vastuullisesta liiketoiminnasta. Vastuullisuusosaamista voi painottaa hallituksen jäsenten valinnassa, mutta hallitus voi myös itse kouluttautua tällä saralla. Olen esimerkiksi pitänyt erittäin onnistuneita sparraussessioita, joissa käydään parissa tunnissa läpi vastuullisen liiketoiminnan peruselementit ja miten se vaikuttaa menestykseen. Istuntojen lopputulemana on ollut joukko innostuneita osallistujia, joilla on tukkukaupalla uusia ideoita liiketoimintannan kehittämiseen. Usein vastuullisuuden syvin olemus on avautunut vasta näiden keskustelujen kautta.

Yritykselle tärkeät vastuullisuusnäkökulmat tulee viedä päätöksentekokriteereihin, strategiaan ja palkitsemisperusteisiin. Hallitus voi myös edistää vastuullisuutta pitämällä sen säännöllisesti agendalla sekä isona teemana että erikoisalueittain. KPIt ovat tärkeitä, eli mitä mittareita hallitus asettaa yhtiölle ja mitkä käydään aina läpi.

Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, että viesti vastuullisen liiketoiminnan tärkeydestä tulee korkeimmalta taholta. Jos tone from the top puuttuu, on paljon vaikeampaa integroida vastuullisuutta toimintaan. Hallituksen omalla asenteella on siis aivan ratkaiseva merkitys.

Autan mielelläni tässä työssä. Ole siis yhteydessä ja jutellaan lisää siitä, miten vastuullisuus voi viedä yrityksesi liiketoimintaa eteenpäin (040 525 0509, michaela.ramm-schmidt@whyco.fi). Sparraan mielelläni hallituksia ja olen toki myös käytettävissä hallituksen jäsenenä.

Palveluistani ja referensseistäni voi lukea lisää täältä.

#hallitus